Iisalmen Stellassa oli hyvä meno. Ennen keikkaa pääsi ensin suihkuun ja sitten Chapliniin syömään whisky-härkää ja sitten lämmiteltiin pienellä karaåke-pläjäyksellä sekä uuniomenashoteilla.
Keikkakin sujui hyvin. Tai mitä palautteesta voi päätellä. "Paljon parempaa kun tää dance-paska." "Kerrankin ei harmita että tultiin yökerhoon." ja "Mä luulin että te ootte jostain ulkomailta." Jengi joras ja vedettiin pilkkuun saakka taas kaikki mitä osataan, vaikka 2x45min tais olla se mistä palkka maksettiin. Noooo, ei voi pettää vastaanottavaa yleisöä. Vielä kun Kale ei ois änkeny lavalla soittamaan rumpuja mitä ei ole ja vanhat rouvat ois osannu relata eikä tunkea iholle heti keikan jälkeen tai sen aikana, niin olis ollu täydellistä, mutta kai se on otettava kohteliaisuutena, että "artistin" hihassa on pakko roikkua...
Iisalmesta Nurmekseen. Ei tainnu paljonmittään tapahtuu. Meikä ui kun saukko välissä. Hotelli Nurmes tarjosi perunamuusia ja riistakäristystä, ja ai perkele että toimi! Siinä sitten kikkailtiin ja himmailtiin ja harkittiin Panteran vetämistä karaokessa. Ei sitten kehdannu alkaa huutaa.
Alotettiin roudaamaan niin alko hiukan hirvittää. Näin kaurismäkeläinen meininki ei ole ollut vielä missään. Sisustus vuodelta -86. Mitä helvettiä?
Jännäilystä huolimatta otettiin reissun eka kaverikuva. Kyllä me ihan oikeesti tullaan edelleen toimeen.
Tunti ennen kun piti aloittaa niin alko pelmahdella porukkaa paikalle. Viiden vanhemman äijän seurua lyöttäytyi pöytään. Olivat perkeleet tulleet varta vasten meitä katsomaan. What the hell?! Jätkät tiesi suurinpiirtein joka ainoan artistin jota aiottiin vetää. Ei siinä orkesterin auttanut, lopetettiin vitkastelu ja ruvettiin veivaamaan. Rauhallista jengiä mutta tuntu diggaavan hulluna, ja sehän lämmittää. Mentiin vielä pidemmälle kun Iisalmessa ja nykästiin kolmas setti kaupanpäälle kun jengi tykkäs kuunnella. Jäi helvetin hyvä mieli! Nurmeksesta! Ei ois luulenu ellei ois kuulenu.
Yöllä piti vielä tehdä usvaenkeleitä. Jostain syystä. Usvahan toki haihtui sillä sekunnilla. Niinpä jäljelle jää video jossa meikä sätkii nurmikolla. Äly.
Sunnuntaina alettiin tarpoa Kuopion suuntaan. Matkalla ajettiin Risto Mykkäsen talon ohi. Se oli googlen kartassa erikseen ilmoitettu niin mentiin paikalle. Erikoishommaa.
Tarkastettiin Pirunkellari. Se oli reikä kalliossa. Käveltiin darrapäiten reilu 2km metsässä. Oli huolestuttavaa. Ja vähän perseestä. Mietittiin karhuhommia ja sellasta.
Maanantai aamuna tarkastettiin joku Lohi-allas Maaningan lähellä. Siellä yks lohi ui kylkimyyryä. Erikoiskaveri. Lohta oli altaat täyteen ja niitä sai sieltä onkia. Ei pidetty sellasta minään joten jatkettiin eteenpäin.
Korkeakoski oli korkea. Jani koski koskea.
Lepikon torppa, Pielavesi - Kekkosen synnyinkoti. Ja kekkosen vadelma. Syötiin kasa niitä.
Kekkosen kadonnut bodarikaksoisveli. Tai jotain muuta typerää.
Ja sitten ajateltiin vielä tarkistaa yksi luola. Perttu "tossa näyttäis aika aukealta" Koho lähti johdattamaan ryhmää. Mentiin satametriä sellasta saatanan ryteikköä ettei naurattanut yhtään. Iso raksi luolan päälle karttaan, ei nähty, oli perseestä.
Sotkanranta Kuopion ulkopuolella oli hyvä mesta. Kalastettiin pari affenaa ja lahna ja savustettiin ne meidän hienossa rillissä. Olivat vähän pieniä, mutta sai siitä iltapalaa.
Tiistaiksi suhattiin Kuopioon. M. Soramäki näytti parhaat huudit ja alettiin tehdä sitä missä ollaan parhaita, eli pölöillä. Perttu löysi kuopan.
Mä kasvatan taustalla partaa ja Perttu varpaankynsiä. Tytti ja Marko ihailee.
Vedettiin Uudessakaupungissa Nickelbackiä. Se oli hirveää. Ikuiset traumat. Ja keikkaliksasta on edelleen reilu puolet saamatta, saatana. Rituaalipoltettiin biisin sanat. Ja toivottiin harmeja keikan bookkaajalle.
Kuopion köyhin Tarzan haki itselleen lamppupylväästä uudet kengät.
Seuraavaksi aamuksi saatiin hiukkasen outo olo. Syötiin aamiaiseksi Kuopion torilta muikuilla täytetty lihapiirakka. Se oli melkosen kieroa menoa, mutta hittojako siinä, hyvin maistui. Sitruunamajoneesilla se olis ollu täydellistä, sanoo kokki. Päiväruoalla käytiin Pertun kanssa Hiili-nimisessä paikassa. Ei sukua Turun Hiilelle. Hiton hyvää BBQ-possua, mutta hiukka yli meitin normaalista hintaluokasta - 24€ per annos... Marko tuli treeneistä takas ja suunnattiin vielä eläinpuistoon tappamaan vielä viimiset rapelin rippeet. Seuraavaksi kasa eläinkuvia, kun me oltiin niin onnellisia että sai vihdoin palluttaa possuja ja muita. Alpakka niisti lisäksi mua käteen. Ja siellä oli strutsi. Ei uskallettu mennä lähelle. Mäkinen pelotteli Zoolandian strutsilla ainakin meikän hirveisiin strutsipelkotiloihin.
Älykäs turkulainen nuorimies paimentaa porsaita...
Porsaat syö aasinkakkaa.
Tooodella tyytyväiset herrat eläinseikkailun jäljiltä. Tai uhkaavat. Miten sen nyt taas ottaa.
Iltapalaksi mentiin vielä Tytin ja Tuomaksen luo syömään. Kuopion parhaat sapuskat, vaikka kuin oli hyvää possua Hiilessä. Ei mitään jakoa, perunamuusia ja ahvenfileitä oli yksi reissun hienoimmista aterioista kun se oli hyvässä seurasssa tehty ja voissa ja suolassa ei säästelty. Perusasiat on parhaimmillaan niitä hienoimpia. Kuvassa tytti ja sylikoira Minni.
Talon toinen koira. Laserkoira Funky. Y'don't mess with the laserdog!
No ei kait. Kajaanin paalut oli just tullu tilille. Kyl me pärjätään! Terkkuja äitille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti