Sodankylästä Kuusamoon

Ensin alkuun heti kalajuttu. Sodankylässä kalassa. Saatiin 5 ahventa joista yks oli jopa ihan kunnon kokonen, varmaan sellanen reilu 500gr. Mutta se varsinainen kalajuttu. Kyseiseen jokeen oli istutettu taimenta. Nappas sitten onkeen kiinni. Varmaan 2-3kilonen kaveri. Menin täysin paniikkiin. "Perttu, mitä helvettiä mun kuuluu tehdä!?" Siima lähemmäs rantaa, P toiseen päähän kiinni ja siima poikki. Kylläpä kävi hermoon.

Seuraavana päivänä sitten tällä kattauksella hakemaan sitä perkelettä ylös sieltä. Ei saatu muuta kun ittemme pieneen hiprakkaan. Antaa olla taimen. Nostetaan pientä ahventa sitten.

Otettiin sitten vähän kalamieskuvia:

Joku oli hassutellu:

Ja räpsästiin jopa yhteiskuvat:

 

Lopun aikaa ollaankin sitten ajeltu tän sortin maisemissa:

 

Tähän nää viimiset viispäivää taitaa tiivistyä:

Paitsi että Rukalla piti päästä laskemaan sellasella sairaalla kelkalla. Pelotti aivan helvetisti jo se pelkkä hiihtohissi millä sinne ylös pääsi. Ei näin.

Kuusamossa pidettiin bänditreenit:

Perttu kekkas nuottitelineen:

Äiti pyysi sanomaan tännekin ääneen, että ollaan ihan oikeesti oltu tässä jo useampi päivä putkeen ihan kiltisti. Syöty hyvin ja nautittu kesästä. Ehkä pari lasia viiniä iltasin ja silleen. Ja kyllä mä täällä oon ihan oikeesti kokannutkin. En mä syö himassakaan näin hyvin. Broileri-cashew salaattia sitruunapestolla. 

 

 

Nyt saa taas soittaa. Ei oikein oo kerrottavaa tosta aiemmasta... Ymmärrätte ehkä. Josko tästä Pub Veijosta saas tais jotain tarinan tynkää.

Mitä hittoa?!

Kattotaa nyt! Sillä on toinen jalka lyhyempi kun toinen. Miten voi olla tuommosta? Miten se oikein kävelee noilla?!

Ja kaupanpäälisiksi ilmoitti vielä että aamupalaksi on käpysoppaa. Ja juodaan hiekkaa.

Simmosta. Täältä Sallasta tähän. Laitetaan maate.

Rollo&Sodankylä

Taas ollaan pari keikkaa viisaampia. Rovaniemellä tosiaan torstai iltana kalasteltiin laavun vierestä, saatiin yksi särki ja kokeiltiin miltä se maistuu. Paskaltahan se maistu. Yritettiin sentäs mainostaa keikkaa.

Oltiinkohan siellä nyt ihan varmoja että Thai-hierontapaikan nimi kannattaa olla toi... Läheisen kiinalaisen ravintolan nimi oli Hai Slong.

Kaplaksen Heikille terkkuja. Inspiroiduttiin äijän Jazzi-kuvasta. Varvaskuvat on tyhmiä. Lopeta Heikki.

Grandessa oli taas aika erikoismeno. Aloiteltiin puolen yön jälkeen ekaa settiä, ja jengiä oli melko säälittävästi mestoilla. Kateltiin perinteiseen malliin, että nyt sitten iski se rundin kusisin ilta. Tästä ei tuu mitään. Toka setti käyntiin hiukan ennen kahta ja yhtäkkiä jokusen kymmentä ihmistä sisälle ja fiilis ihan katossa. Ne kanto niin paljon viinaa lavalle ettei ehitty edes juoda kaikkea. Sairas meno. Valomerkki tuli ja meni, jengi huutaa kolmatta encorea ja baarin takaa Juice viittoilee, että "antakaa mennä vaan". Tuntui ettei se baari meinannu mennä millään kiinni ;-) Aamu seiskalta hakeuduttiin vihdoin maate.

Aamupalalle suunnattiin Pure Burgeriin kun sitä oli erikseen kehuttu. Ja aiheesta. Kokkismiehellä pelkkä ruokalista aiheutti holtitonta kuolaamista. Tarkistakaa nyt mikä meininki: https://secure313.hostgator.com/~tundrame/clientdemo/kyfb/pb1.jpg

Melkosen komian graffitinkin olivat vääntäneet seinään.

Matka Sodankylään oli normaalia krapulapölöilyä. Ollaan yritetty kehittää täydellista karavaanaritervehdystä. Yhdistetään eri piirteitä muiden tervehdyksistä. Voidaan vaikka videoida yks jossain vaiheessa. Jossain välissä heilutettiin ganstarapin tahtiin jengitervehdyksiä porukalle. 

Lakkoja on yritetty jostain tosiaan kalastaa esiin, mutta ei olla vielä satuttu sopivaan kohtaan. Yritettiin taas, vaikka Perttu on kyllä joka kerta varma että rotat on nuollu niitä marjoja ja ihmiset kussu päälle. Kyllä tuolla sellanen pieni pussukka on mistä ehkä yhdet letut saa aikaseks.

Sivuhuomautuksena, kadotin sitten mun 12mm korvakorun. Ihan hyvä sinänsä, että se oli jotain halpaa paskaa ja on ollu korvalehti ikävän punainen koko reissun. Nyt sitten veistin tilalle itse uuden. Ja mä periaatteessa veistän vaan yhden mallin veistoksia. Mietitte siitä sitten. Jostain vielä joku vaivaiskoivunkäppyrä niin saa vielä siistimmän aikaiseksi. Aikaa kun on.

Ja sitten se eilinen Sodankylä. Piitsi Pubissa oli rennonletkeä meininki. Baarimikko oli Hämiksen tuttuja, jonka kanssa siis on Turussa ollut ilo päästä jakamaan lavaa sillon tällön. Myös Hämiksen serkku löysi paikalle ja tuntui diggaavan. Tapahtuma oli nimeltään Makkaraa ja Musiikkia ja me oltiin se musiikki siis. Hiukan vanhempaa väkeä kun Rollossa mikä oli itse asiassa ihan rattosaa, ei tarvinnu rähjätä niin helvatiks. Muutenkin vastakkainen asetelma kun perjantaina. Jengiä aloittaessa ihan hyvin mestoilla ja vikaan settiin mennessä kaikki kolmea lukuunottamatta katosivat. Omistajan äiti, Upi, baarin henkilökunta ja yks räppijätkä joka paljastui musiikkimieheksi jäivät katsomaan ja soitettiin heitille koko repertuaari kun tuntuivat kovasti tykkäävän. Edelleen mukavampi veivata yhdelle joka arvostaa kun 100 joita ei paskaakaan kiinnosta.

 Sodankylän yössäkin hiukka sekoiltiin. Ihan sellasta normaalia. Immortal kohtaa Brokeback Mountainin.

Käytiin äsken syömässä darraamme hiukan savuporopizzaa joka ei valitettavasti ollut ihan odotetun tasoinen voitto. Ja sitten ostiin Piitsi Pubilta seitsemän Calippo-mehujäätä kun näiden S-Kaupassa oli niin paska valikoima mehujäitä. Meinasin jo sanoa tiskillä että "Mehujäävalikoimanne on ala-arvoinen. Olen tuohtunut. Ellen jopa näreissäni." Mutta en sitten viitsiny kuumottaa sitä myyjää.

Nyt me lähdetään kalaan. Koska voidaan. Nilimella Camping antoi luvan maata täällä suihkun ja sähkön piirissä vaikka pari päivää, niin otetaan hyöty irti. Kelpaa ihmisen olla.

Loppukevennyksenä maailman kummallisin vessa. Wtf.

Partapäivitys 2

Perttu luovutti. Reissuparta on siis yksinomaan allekirjoittaneen harteilla. Kyllähän sitä tuolta puskee. Risukkoa. Toispuoleiseksi meinaa vaan alkaa. Harkitsin jo saksia, mutta paskat, antaa olla. Kuvassa näkyy myös itseveistetty korvakoru.

Miracle of Rovaniemi

12 h melko päämäärätöntä haahuilua. Rehellisesti sanottuna vitutti. Hermo viulunkielen kireänä molemmilla vuorotellen. Hiidenkirnujen lisäksi ei mitään kerrottavaa. 23:00 Laavut.org sivuston avulla (miksei näitä tajua hakea ennen lähtöä?!?) aivan helvetin hieno mesta melkein Rollon keskustassa kun ollaan ensin harhailtu 150km ympäri kaiken maailman pusikoita aivan hukass ja vitun vihamielisinä. Saatettiin halata kun saatiin auto parkkiin. Silleen miehekkäällä tavalla. Otettiin Comforttia joka oli pitkästä aikaa hyvää (löydettiin myös heti pari uutta lantrinkia: granaattiomena- ja viiden hedelmän sekamehu molemmat toimii). Ja lisäksi Perttu halusi vapaaehtoisesti huvikseen soittaa kitaraa. Rovaniemen ihme. Meinaa liikuttua. Väsyttää kans. Kalastetaan hieman ja tehdään vähän possuvartaita ja otetaan pienet liiskat. Taas hymyilyttää vaikkei päivällä meinannut.

Lapin sekoilua

Simmottis on taas iloisesti neljäpäivää vierähtänyt. Retkiseurueemme on kokenut ylä- ja alamäkiä, myötä- ja vastoinkäymistä ja kyllä te tiette. Kaikenlaista harmia. Matkassa siis mukana alta löytyvät hahmot:

Torniosta lähdettiin siis Kemin kautta suunnistamaan teille tietämättömille. Kemissä pyykättiin pyykit Niinan ja Jukan luona, kaunis kiitos siitä ja sitten kikkailtiin läpi muun muassa seuraavia kohteita:

 Taivalkosken voimalaitos:

Kukkolankoski josta lippomies (ei kuvassa) nosti saatana haavilla kuusi siikaa kymmeneen minuuttiin ja tienas sillä varmaan päivän liksansa. Käsittämätöntä meininkiä. Meitin kalaonni on ollu hiukan eri luokkaa.

Lippomiehelle oikein patsas pystytetty.

 

Hymer on muuten myynnissä kun reissusta palataan. Ostakaa pala suomalaista musiikkihistoriaa. Yhteyden otot Kohon suuntaan. Mainoskuva alla, tässä kuitenkin rehellisyyden nimissä se ainut paskana oleva osa, eli pakoputken kärki, joka sekin lähinnä lisää skenepisteitä.

Ylitorniossa oltiin yksi yö. Se oli aivan perseestä. Hyttysiä oli miljoonittain joka jumalan paikassa, mukaan lukien autossa sisällä. Vettä satoi. Kylmä. Ainut kalansaalis oli kuvassa näkyvä allekirjoittaneen nappaama säälittävä särki. Ja sitten vielä tienasin flunssan kaupanpäälisiksi, jonka johdosta nenä tukossa kuorsasin läpi yön niin ettei Perttu saanut nukuttua. Paskaa. Ärsytti. Mietittiin maitojunaa.

Maisema kuitenkin komia ja kaukaisuudessa Ruotsin puolella siinsi mäennyppylä jonne valitsimme illan aikana seuraavan päivän kohteen.

Paskasti nukutun yön jäljiltä jätimme Ylitornion paskarannan ja suuntasimme vastarannalle. Paikan nimi oli Luppioberget ja huipulle asti samottiin, oli flunssaa ja vesisadetta tai ei. Ympyrä merkkaa eilisillan paskarannan sijainnin. Sitä oli jo ihan mukava katsoa näin kaukaa ja korkealta.

 Muutkin olivat näkötorniin jättäneet merkkinsä, joten Perttukin päätyi kaivertamaan sinne jotain. "MM-95 TORILLA TAVATAAN!" lukee nyt myös Luppiobergetin näköalatornissa.

Ylitimme Napapiirin. Aiheesta ei liene sen enempää kysyttävää.

 Ratasjärven rannalle seuraavaksi yöksi. Lämmin ei ollut vieläkään mutta jonkin sortin pikkusintit sentään hiukan näykki onkea ja olipahan näyttää komioita ostoksia Napapiirin puodista. Mr. Koho is supporting the latest fashion in Indiana Jones styled leather hats. Jos Adam Savage niin miksei P. Kohokin. Toimii.

 

Ja Jani Rämöllä on päässään äidiltä synttärilahjaksi saadun kännikypärän lisäksi 7 euron arvoinen hyttyssuoja, jonka johdosta edellisen illan hyttysongelmat eivät haitanneet enää pätkääkään. Myös vatsaystävälliseksi suunniteltu riisimaitoon tehty valkovenäläinen helpotti oloa huomattavasti. Iltapalaksi jalopeno-jauhelihapataa jonka kokkaaminenkin tuntui yhdeltä juhlalta (kokkaaminen ei kovin usein nykyään niin tee, koska työt).  Hymy herkässä. Kannatti lähteä.

 Aamulla vielä snadit kalastushommat Ratasjärvellä ilman suurempaa tulosta, mutta hittojako siinä auringonpaisteessa keekoillessa.

Pitkällisen nähtävyystarkkailun seurauksena olemme päätyneet hylkäämään ihmisten tekemät muistomerkit ja patsaat, koska ne ovat lähes kauttalinjan paskaa. Näin ollen luonnonmonumentti nimeltään Jai-Paljukka sai osakseen vankkumattoman huomiomme. 300m "pieni reippailu" tosin osoittautui helvetillisen mäen kiipeämiseksi, ja perillä kun odotettiin jonkin sortin virkistävää lähdettä jossa olisi voinut itseään huiluttaa niin tönöttikin vaan valtava kasa kiviä. Ihan komia kasa tosin. Ei siinä mitään.

  

Pitkällisen kiipeämisen jälkeinen ensifiilis oli kuitenkin tämä. "Kiviä? Mitäpaskaa?"

Tässä kahden kuvan sarjasta ensimmäinen. Toinen joutui sensuurin kouriin, sillä olen tietoinen myös lähisukulaisia sisältävästä blogimme yleisöstä. Tämä on nimeltään "Jani osoittaa kiviä". Sarjan toisen osan saatte kun liitätte ensimmäisen titteliin kaksi kirjainta ja käytätte mielikuvitustanne.

Seuraava yösija löytyi Raanujärven rannalta. Matkalla meikämanne pulahti kovana jätkänä flunssapäissään jopa "uimaan", eli oli pakko pestä päänahka ja housujen sisältö, kun ei sunnuntain jälkeen ollut nähnyt suihkua. Kylmää oli som fan, mutta ihan eri mies sieltä jortaanista taas nousi.

Raanujärvellä oli äärimmäisen hyvä meininki. Hieno laavupaikka. Kalastettiin laiturinnokasta auringonlaskun lämmittäessä selkää ja Sorsakosken Topin laulaessa "Viiiimeiseeeeen Korrrrrttiiin". Nautittiin varovasti pari lasia viiniä ettei tule ylilyöntejä ja grillailtiin vähän pottuja ja makkaraa. JA SE YKS AHVEN! Mä sain saatana kalan! Ensi viikolla ehkä jo molemmille omat! Tavoitteet matalalla ja mieli korkealla.

Sitten vielä se Hymerinon mainoskuva! Hymer ei ole vain auto, se on elämys! Haimah on kutsu seikkailuun! Ja se voi olla juuri sinun! Ainakin minä haluan ratsastaa auringonlaskuihini juuri tällä Hymerillä!

Jepjep. Seuraava päivä. Vihdoin alko löytyä niitä perkeleen kuoppio! Hiidenkirnuja oikein vaan ja iso kasa, ja hyvin opastettuina! Hyvähyvä. Juotiin siis snadit Comfortit kuopissamme ja pälyiltiin luonnon ihmeitä. Oli muuten todella huimia kuoppia!

 

Sitten vielä poopoiltiin ympäri maakuntia. Poimittiin hiukka lakkoja, jos vaikka lettuja väsäisi. Olen nähnyt televisiossa kun miinoja raivataan, ja täytyy sanoa että ei niitä kyllä noin tiheällä kammalla vedellä kun mitä oli mummo sen mettän tyhjentänyt lakoista. Ryöstämarjastusta sanon minä! Mitä helvettiä. Eikö voi rokkarille paria lättymarjaa enempää jättää? Tosin seuraavassa kaupassa sanoi mimmi, että 60l kerättynä ja edelleen kaikki suot täynnä pilaantumaan päin olevia marjoja. En sitten kehdannut kysyä että MISSÄ ON HÄH? Olis varmaan pitäny.

Löydettiin jonkun huoltoaseman pihalta myöskin tuollainen asfalttikuoppa. Laitettiin sinne Comforttia.

Täältä ei muuten löydy matoja millään helvetillä. Kaiken maailman pellonlaidat ja rannat ja systeemit myllättiin läpi ja lopulta päädyttiin Citumarkettiin ostamaan niitä kirottuja lieroja, kun ei vaan pinna riittänyt. Nyt haetaan kalastuspaikkaa jotain kolmatta tuntia. Josko hiljalleen jotain löytyis. Peb tais just mennä hermosauhuille, kun tää sopivan paikan ettiminen tuntuu tänään taas olevan vuorostaan melko hankalaa. Huomenna sitten taas soittohommiin. Rovaniemen Grande. Johan tässä on eräilty ja käyttäydytty nätisti. Sivistyksen pariin ja vaikka kunnon kekkulit siinä sivussa.

Somosen kirkolla käytiin. Huono kirkko. Se oli kivestä. Eihän sellanen edes pala. Ihan komia meininki tosin.

Sitten vielä loppukevennyksenä pienet videotaiteet matkanvarrelta:

P.S.-homma. Sellanen tuossa tuli mieleen, että pyhä tarkoitus oli sävellellä uutta ja opetella uusia veisuja. Tuntuu olevan aika haastavaa se. Kahteen viikkoon 9 keikkaa ja ei ole ilmeisesti Pertulla paljon kitaraa ollu ikävä välipäivinä. Lisäksi kun suuren osan aikaa on näinkin tyytyväinen maailman menoon, niin paskaa lyriikkaahan siitä vaan syntyis, joten päätettiin että antaa olla jämpti, jollei mitään kuningasideoita irtoa. Tosin jonkun oodin Uudenkaupungin Masalle vois väsätä. Se on meille vieläkin reilut kolmehunttia pystyssä. Saatana.