Oulu & Tornio

8/18 soitettuina. Joka välissä manataan että mitenköhän käy, onko ketään kattomassa, ja juomaan ei ainakaan aleta. Ja sitten valtavat tanssit ja jengi kantaa shotteja eteen. No mutta kuitennii.

Käytiin Kokkelsbyssä suihkussa ja sitten suunnattiin Ouluun. Pengottiin niin perkeleesti että saatiin leikkeet kun sellaiset oli päätetty syödä. Vasta viides ravintola tarjosi jotain leivitettyä possua. What the hell. Ouluun matkalla Perttu söi mehujäätä ja Hot Rodeja puukolla:

Meikä meni puuhun Suomen sodan muistomerkillä:

Oulun Woodbarissa näytti ensin hiukka huolestuttavalta, mutta porukka oli kyllä perkeleen mukavaa. Ja sillä sekunnilla kun saatiin eka biisi käyntiin niin Juho ja Laura paukahti ovesta sisään. Hitto että meni pasmat sekaisin kun yhtäkkiä Oulussa baariin saapuu turkulaisia tuttuja. Perttu edes huomannut stetsarin alta, että mitä tapahtu ennen kun tökin miehen hereille. Kyllä lämmitti mieltä, voi perkeles. Tanssithan siitä sitten synty. Laura laitto jalalla koreasti ja Oulu komppasi perässä. Ja taas tuntui olevan paras keikka toistaiseksi.

Sekoiltiin siinä sitten omiamme Oulun yössä. Ja lopulta päädyttiin Haimerin vielä ottamaan jokuset Comfortit. Helvetin hienoa! Tässä snadit kuvakavalkaadit:

Oulun Nuclear Nightclubin vessassa katoin tovin, että mistä tuo julkka on niin tuttu. Kunnes tajusin, että mähän oon tehny sen.

Muistin myös vihdoin ja viimein levittää Makin ilosanomaa. Toi tarra, mä oon tehny myös sen.

Meikä juo kalijaa ja taustalla Litmasen Antti BABYLON WHORES-yhtyeestä! Kova luu. Fanitin. Antti suhtautui kohteliaasti. Halus tietää meikän nimen kun minäkin kerran tiedän hänen nimensä.

 

Laura kokeilee kärrynpyörää:

 

Laura onnistuu kärrynpyörässä ilmiömäisillä tavoilla:

Jani vandalisoi Oululaista seinää saatanallisin merkein. Teipillä. Aamulla joku oli jo uhrannut sen 12 sekuntia mitä tarvittiin meikän tilataideteoksen poistamiseen. Harmillista.

 

Oulun yö nähty ja koettu. Ja aivan perkeleen hauskaa taas kerran. Torniota kohden. Umpitunnelissa oli puitteet maailmanluokkaa. Hotellihuone, lämmin ruoka, saunonnan mahdollisuus, pullo jallua ja kori lonkeroa. Miehet tosin aika loppu Kokkolan ja Oulun sekoiluista. Lisäksi ilma oli melko sateisen oloinen, mutta silti päädyttiin pykäämään kasat terassille. Alunperin soittoajan piti olla ilta kasilta, kun kuulemma viimeiset viikot baari on ollu jo kuudelta täys. No nyt oli sitten autiota. Siirrettiin soittoaikaa yhteentoista ja taas jännättiin miten käy ja podettiin Oulusta ansaittuja oloja.

Tornion bäkkäri oli niin iso että päästiin eri nurkkiin istumaan. Koska eihän me olla oltu enää moneen päivään puheväleissä.

Kello nasahteli yhtätoista ja terassilla yks tyyppi särpii bisseä. Ääääääää... Nopeat jallut kitusiin ja päädyttiin siihen, että yks tyyppihän riittää. Päästiin takas pihalle niin paikalle oli vyörynyt neljä muutakin ihmistä. Paikan pyörittäjän mukaan saman verran porukkaa oli ollut Jani Wickholmiakin kattomassa, että paskaako siinä - soitto soimaan. Viiden ihmisen joukossa olikin sitten jo pari tuttua naamaa Jeppiksen vedosta viime lauantailta ja koko ryhmä tuntui tykkäävän aivan hulluna. Ei passaa soittajan valittaa, viisi täysillä diggaavaa tyyppiä on helvetisti parempi kun 100 jotka vihaa orkesteria. 

Nyittiin eka reilu puolituntinen niille viidelle tyypille jotka tosiaan tuntuivat oikeasti arvostavan ja sehän lämmitti kovasti mieltä. Seuraava setti, ja jossain välissä hiljakseen tilanne räjähti täysin lavasta. Viimeiset viisi veisua vedettiin kymmenen hengen äijäkoorin istuessa metrin päässä naamasta tuulettamassa ja laulamassa mukana. Ilmeisesti osa oli jotain polttariporukkaa joista polttarisanakari oli lähdössä häämatkalle Nashvilleen katsomaan Johnny Cash-museota koska oli hillitön fani. Jos sille kaverille kelpas niin ehkä me aletaan jotenkin handlata tää homma.

Ilmeisesti jätkät oli myöskin paikallisen Hell's Angelsin jäseniä, joten kun shotteja alettiin kantaa eteen, ei oikein passannut kieltäytyäkään. Äiti, me liikutaan täällä nyt just sellasessa seurassa mistä on varoteltu, mutta älä huolestu, ne oli ihan mukavia jätkiä ja soittamalla sopivasti rokkenrollia ihmiset kohtelee aina tosi nätisti. Otettiin siinä sitten muutamat näkäräiset jätkien kanssa ja vaihdeltiin tarinoita, jopa jonkun sälleistä häissä vetämisestä oli juttua. Saas kattoo. 

Masi, this one's for you. Hotellin hissistä:

Loppuilta istuksittiin Jeppiksen tuttujen kanssa ja lörpöteltiin mukavia. Kebun kautta kotio ja sitten ollaankin jo tässä kuluvassa päivässä. Pyörähdettiin äsken ruotsin puolella jäätelöllä ja nyt otetaan hiukan lepiä. Ruotsissa puhuttiin kassajäbän kanssa sujuvasti molemmat kolmea kieltä sekaisin. Perttu tippu täysin kärryiltä ja ilmoitti että jos meininki on tuo, hän ei halua enää ikinä ruotsiin kauppaan. Sitten aletaan katsoa mitä sitä seuraavaksi ihminen toimentais. Vapaata on perjantaihin saakka, että jos sitä vaikka kattelis hiukan tota Lapin luontoa.